Muchos viajes!

Ja jälleen otetaan näppäimistö kauniisiin käsiin ja päivitetään pikkuisen tapahtunutta. Hommahan meni sillä tavalla että olin kovasti suunnitellut bolgin päivittämistä sille perjantai-illalle jolloin Lari ja Elias pamahtivat paikalle joten jäi sitten tällaiset perusjutut aivan kertomatta.

Niin tosiaan kävimme joskus kolme viikkoa sitten ensimmäisen kerran tutustumassa Valenciaan, siellä asuvat Henna ja Ermo sekä Henkka. Käytiin Marikan ja Hillan kanssa siellä kylässä, oli oikein mukava viikonvaihde. Tutustuttiin kaupunkiin ja kierreltiin siellä täällä. Erityismainintana voi sanoa että verensokerit pysyivät varmasti kohdillaan, siitä pitivät huolen Starbucks ja muut dulce-paikat sekä mahtavat jälkiruoat kuten jäätelöt ja omenapaistos. Kiitokset isännille majoituksesta ja kestityksestä. :)

Plaza de Virginia, Valencia

Kirkko

"Paikallisia"

Starbucks y tartade queso. Me gusta!

Vissiin joku messu

Kahvispesialistit työssään.

Lari ja Elias häipyivät torstaina takaisin Suomeen. Jossakin vaiheessa tuli Watsapp-viesti Larilta, kuva jossa Elias syö naama soikeana suklaata. Ensin en ajatellut asiaa sen enempää mutta kun palasin päivän jälkeen kämpille, huomasin että vaivalla säästelty Milkan iso suklaalevy oli hävinnyt! Mokomat roistot olivat ottaneet matkaevääksi sen! Sen siitä saa kun majoittaa tuollaisia kodittomia kulkureita! Eikka tämä kostetaan vielä, käyn joku päivä teidän protskukaapilla keikalla! :)

Samana päivänä Kantolan Harri soitti, hän oli ajelemassa Saksasta Fuengirolaan. Harri saapui illan kähmeessä ja jäi yöksi. Taas oli ilmapatjalle käyttöä. Pienen pohdinnan jälkeen jätin perjantain enkun tunnit väliin ja hyppäsin Harrin kyytiin. Starttasimme aamulla aikaisin kohti Fugea, matkaa oli kuitenkin 500 kilometriä. Oli hieno ajaa tuo väli päivänvalossa, tie oli hyvä ja hienot maisemat. Ehdimme sopivasti perille todistamaan Suomen häviämisen Ruotsille, kyllä harmitti. Illalla kävimme seuroissa ja pääsin jälleen Kantoloille vieraaksi. Kiitos!

Taipaleelta. Sierra Nevada näkyvissä.

Pitkän nousun jälkeen eteen ilmestyy lumihuippuja.

Täälläkin oli kuulemma normaalia vähemmän lunta.

Lauantaiaamuna noustiin koko porukalla aikaisin, koska lähdimme Sierra Nevadaan päiväksi laskettelemaan. Fugesta matka kestää noin kaksi tuntia ja olet ihan oikeassa isossa laskettelukeskuksessa. Sierra Nevadan korkein huippu on 3394 metriä. Ajankohta tälle keikalle ei ollut välttämättä kaikista paras, koska viikonloppu oli Espanjalaisten hiihtoloman, tai mikä täällä onkaan nimeltään, aloitus. Joka paikka oli ihan täynnä väkeä! Ihmisiä oli kymmeniä tuhansia rinteissä ja ala-asemalla pyörimässä. No, pienien seikkailujen ja erinäisten jonottamisien jälkeen saimme vuokrattua kamppeet ja ostettua hissiliput. 

Paikka oli kyllä hieno mutta varusteet pieni pettymys. Ensinnäkin oli vähän kylmä koko ajan koska ei ollut kunnon takkia. Toiseksi laudassa oli aika tylsät kantit ja rinteet aika jäässä. 

No, laskettelin muutaman tunnin ja kävin sitten nälissäni jollakin yläasemalla syömässä. Kyseessä oli jonkinlainen puffet ja vaikka en ottanut juuri mitään, niin hintalappu oli 14,90! Vieläkin kirvelee lompakossa! Loppupäivästä istuskelimme Jussin kanssa tarinoimassa ala-aseman kahvilassa. 

Paluumatka oli hieno, laskeuduimme pikkuhiljaa vuorilta alas Granadan kaupunkiin. Ajoimme juuri sopivaan aikaan, koska näimme komean auringonlaskun. Jäin yöksi Granadaan, Hilla on siellä vaihdossa ja pääsin oikein hienon asunnon olohuoneeseen nukkumaan, oikein parkettilattiat ja kaikki! Siinä sitä riitti ihmeteltävää, täällä on kaikissa näkemissäni asunnoissa ollut kivilattia. :) Iso kiitos Hillalle! 

Buen tiempo!

Ohto ja Petrus. Jäbät jauhoi parkkia koko päivän.

Huippu näkyy.

Que mucha gente!

Sai jokusen kilometrin tulla vapaalla.

Sunnuntaina kiertelimme Granadan keskustassa. Sattui oikein lämmin päivä, normaalisti oli kuulemma 11-13 astetta, nyt oli jopa 18. Aika iso merkitys on sillä, asuuko rannikolla vai kaupungissa. Granada on hieno kaupunki, siellä on tarkoitus jossakin vaiheessa lähteä käymään koko viikonloppu. Erikoisuus oli että kaupungin läpi virtasi pieni joki jonka vesi oli aivan kirkasta ja puhtaan näköistä. Jos muualla näkyy juoksevaa vettä niin se on yleensä kyllä pelkkää kuraa. Vuorilta valuu sulamisvesiä ja sadevesiä. Hanasta tuleva vesi maistui paljon paremmalle kuin Alicantessa. Alkuillasta hyppäsin bussiin ja köröttelin takaisin Alicanteen. Olihan se nopea reissu, mutta erittäin hauska sellainen.

Granadaa. Varmaan se oli minua varten laitettu tuo punainen matto tuohon..

Jumis menossa.

Rio

Hipeillä oli joku lauluesitys, harmi kun ei osaa kieltä koska yleisöä nauratti välillä kovasti.

Viime viikko oli tiukka opiskeluviikko. Päätin, että kun nyt on hummailtu ja reissattu aika paljon, niin nyt vedetään tehokas viikko. Se onnistui hyvin. Helmikuun ajan satsasin pelkästään englantiin, koska minulla ei ollut espanjan kielikurssia ollenkaan. Seuraava espanjan kurssi alkaa huomenna. 

Koulussa on ollut kyllä aika mielenkiintoista touhua, minulla on kaksi enkun kurssia ja yksi matikka sekä yksi espanja. Matikan kurssi jäi kahden ensimmäisen viikon jälkeen kokonaan pois ohjelmasta. Se oli espanjaksi ja siellä opetettu matikka oli niin vaikeaa että en ole nähnyt sellaista ikinä, vaikka minulla oli AMK:ssa viisi kurssia matikkaa. Opettaja puhui niin järkyttävän nopeasti, etten ymmärtänyt oikeastaan mitään. Jossakin vaiheessa totesin että ”adios” ja päätin käyttää senkin ajan itsenäiseen kielien opiskeluun.

Englannin kurssit olivat alussa aika jännää hommaa. Luulin alun perin että kyseessä olisi ollut alkeiskursseja, jotka olisivat olleet meikäläisen kielitaidolle oikein tarpeellisia. Höpö höpö, nämä olivat ammattienglantia insinööreille ja arkkitehdeille. Aivan todella vaikeaa asiaa ja tekstejä. Ensimmäisen parin viikon aikana en tiennyt itkeä vai nauraa. Istuin tunneilla ja koetin ymmärtää edes jotakin mitä opettaja puhui. Hän puhui lähes koko ajan englantia, silloin kun joku ei ymmärtänyt, hän tietenkin puhui espanjaa! Kursseilla ei ilmeisesti ole muita vaihtareita vaan kaikki muut ovat espanjalaisia. Materiaali oli kaikenlaisia teknisiä artikkeleita yms, ei oikein meinannut avautua. Tuntui että muutaman and ja or sanan ymmärsin sieltä täältä, mutta melkein siihen se jäi.

Mutta elähän mittään kun sitten alkoi vaan lukemaan ja pänttäämään niin siitä se pikkuhiljaa alkaa tarttua. Vähän tässä mennään hanuri edellä puuhun, mutta mennään kuitenkin. Kursseilla on mukavia tyyppejä, olen tutustunut moneen ja olemme tehneet porukalla tehtäviä yms. Puhuminen, sehän se oli aluksi todella vaikeaa mutta sujuu koko ajan paremmin ja paremmin. Yhtään en kyllä ole varonut tai ujostellut sitä, jos meinaat saada asiasi hoidettua, niin on pakko puhua vaikka et osaakaan. Välillä mennään espanjalla ja enkulla sekaisinkin.

Opettaja on hauska tyyppi, tuntuu että oppilaat viihtyvät tunneilla hyvin. Ja aina vähintään kymmenen minuuttia myöhässä, normalmente. Meillä tulee olemaan jossakin vaiheessa ryhmätyö ja esitys aiheesta biologisesti hajoavat rakennustuotteet. Että buen suerte vaan, saas nähdä miten annetaan sanoja.

Universidad de Alicante

Partaheppu on kaverini Rafael.

Una profesora y un estudiante. Curso Ingles 2.

Aulario dos. Luentosaleja sisällä ja ulkona.

Sama rakennus sisältä.

No joo, sitten kun oli viikko näin rehkitty, niin olikin aika lähteä uudestaan Valenciaan, siellä oli sunnuntaina seurat. Köröteltiin perjantaina junalla sinne ja vastassa oli heti enemmän suomalaisia. Henkalle oli tullut neljä vierasta ja Hennalle sekä Ermolle kaksi. Perjantaina testattiin ensimmäistä kertaa kebab-paikkaa täällä ja oli kyllä todella hyvää! Ei käyty sentään Erkun vakipaikassa, sinne olisi ollut liian pitkä matka. Viikonloppu sujui oikein mukavasti, Henkalla oli kämppä täynnä, meitä oli seitsemän siellä mutta kaikille riitti patjat ja sängyt. Sunnuntaina pidettiin seurat, Ermon isä piti puheen. Niiden jälkeen lähdettiin koko porukalla rannalle. Vaikka keli ei ollut ihan paras mahdollinen niin mukavaa oli ja tietenkin hyvät eväät.

Sunnuntai-iltana oli tarkoitus lähteä junalla takaisin, mutta sianleuka kun myöhästyttiin kaksi minuuttia! Tädit laittoivat portin nenän edestä kiinni! Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin täällä junat kulkevat juuri ajallaan! Ei auttanut kuin juosta lippuluukulle kyselemään seuraavaa. Setä sanoi että 10 minuutin päästä lähtee viimeinen, eri asemalta vain. Antoi meille uudet liput ja käski juosta. Siinä vedettiin rinkat selässä rapia 800 metrin silee ja onneksi ehdittiin kyytiin. ”Kyllä tuli lihavalle kuuma”, olis Mikko H todennut siinä vaiheessa.

Ohoh kun taas jouduttiin Starbucksiin, tosin eri paikassa. Henkalle dulce maistuu.

Shoppailureissulla.

Inkeroisia.

Keittiövuorolaiset

Ratikassa on meininkiä.

Aatos

Antiquaa.

Karnevaali menossa. 

Käytiin viime viikolla koko kämppäporukalla Elenan synttäreillä yhtenä iltana. Mukana oli myös hänen kavereitaan, italialaisia tyttöjä. Oli ihan mukavaa, ainut vain että kielet joita käytettiin, olivat espanja ja italia. Syötiin tapaksia ja käytiin vielä jogurttijäätelöillä päälle.

Kyllä täällä on mukavaa! On niin tottunut kaikkeen ja kotiutunut tähän kaupunkiin ja maahan. Alussa tuntui että ei osannut suunnilleen edes kaupassa käydä. Nyt kaikki on ihan normaalia. Kämpillä on tällaista rauhallista ja leppoista. Kieli ei ole enää niin iso ongelma kuin aluksi, ei tarvitse jännittää että jos joutuu yhtäkkiä jotakin puhumaan. Ei se vielä todellakaan ole mitään sujuvaa mutta parempaan päin koko ajan. Alicante on sopivan kokoinen kaupunki, täällä on lähes koko ajan hyvät ilmat. Arkirutiinit ovat ihan tavallisia, käy koulussa ja opiskelee kämpillä tai kaupungilla kahvilassa. Urheilee siellä sun täällä. Hedelmäkaupassa eli Fruteriassa ukko kysyy aina miten menee, kyselee kuulumisia. Hedelmät sun muut ostetaan täällä sellaisista, ne ovat halvempia. Kaupassa tätit morottaa ja saattaa kysellä kuulumisia.

 Kyllä tällä hetkellä on paljon ennemmin täällä mitä Suomessa. Ja kun kieltä on tullut tänne opiskelemaan, niin motivaatio on hyvä. Työasioita on tullut myös mietittyä. Sitä, että kun tulee täältä niin alkaa uusi vaihe elämässä, kokonaan työelämään. Työpaikka on näillä näkymin Oulussa, oman alan töitä suuressa firmassa. Ja todennäköisesti esimiesasemassa. Miten suhtautua asioihin ja ongelmiin ja haasteisiin yms. Millaisen kuvan haluaa antaa itsestään, rehellisyyttä, omia periaatteita, luottamusta, monenlaisia asioita. On hyvä että ehtii valmistautua ainakin ajatuksen tasolla niihin asioihin, ei hyppää ihan suoraan koulun penkiltä uraputkeen.

Matkailu avartaa, kyllä. Täällä tulee mietittyä monenlaisia asioita, ja kun on enemmän aikaa niin ne asiat miettii yleensä valmiiksi asti, ei kukaan keskeytä sitä. Hankala selittää mitä tarkoitan, mutta se on ihan mukavaa. Suomessa on koko ajan niin paljon menossa, että ei samalla lailla ehdi ajatella. Tulee myös yhtäkkiä mitä ihmeellisimmistä asioista muistoja mieleen, vaikka sellaisia mitä ei ole muistanut pitkään aikaan. Vaikka ihan lapsuudesta jotakin tai kymmenen vuoden takaa joku juttu vaan. Siinä huomaa että ai niin, tuollaistakin tapahtui. :)

Täällä miettii myös omaa paikkaa ja omaa elämää normaalisti. Voi tavallaan mennä kauemmaksi omasta itsestä ja katsoa vaikka sitä elämää mitä normaalisti Oulussa elää. Tuntuu ja huomaa sen, että kyllä sitä elää aika etuoikeutetussa asemassa. On paljon ystäviä ja kavereita, on koulu, on terveys, on perhe ja tärkeimpänä usko. Täällä on helppo luottaa Jumalan johdatukseen. Tämä on oikea ja juuri sopiva aika minulle tehdä tämä reissu, käydä täällä oppimissa itsestä ja maailmasta. Täältä on myös mukava kuulla ja kysyä ihmisten kuulumisia Suomessa, siinä puhutaan aina heti jotenkin vähän vakavemmin ja oikeista kuulumisista ja tärkeistä asioista.

Tällä viikolla tulevat ensimmäiset "viralliset" vieraat, Joona ja Ekkis. Eli sellaiset joiden tulo on ollut tiedossa. seuraavat pari viikkoa onkin melkein koko ajan vieraita. Koulussa käydään kuitenkin ihan normaalisti. Sitten on parin viikon tauko ennen kuin tulee huhtikuussa seuraavat. Siinä välissä on toki Fuengirolassa isot seurat, lähdetään vaihtareiden kanssa käymään siellä viikonloppu. Kyllä tässä ohjelmaa riittää. :) 

Tällaista täällä, kuulemma ei pysty vieläkään välillä kommentoimaan tänne? Kommentointivalikosta valitsee nimettömän, niin pitäisi onnistua? Toivottavasti.

Saludos

-Heikki, paikallisten mukaan Ekki