La vacacion con amigos

Hola todos los lectores! Ahora voy a contar muchas cosas muy interesantes mi vida aqui. Täällä sujuu oikein mukavasti, sopivasti opiskelua ja välillä aina vähän reissussa. Kevät on kovassa vauhdissa, kukat kukkii ja puissa alkaa olla täydet lehdet. Välillä näkee tosi hienoja värejä, kirkasta vaaleanvihreää ja keltaista muun muassa. Päivät kuluu kyllä nopeasti, tuntuu että juuri mitään ei ennätä tehdä. Toisaalta ei tarvitsekaan, tekee juuri sen verran kuin haluaa. Iikka sen yhtenä päivänä kertoi, se on elämisen helppoutta. Täällä ajattelee vain pienen ajan kerrallaan, oikeastaan vain tätä muutaman kuukauden jaksoa. Ei ole sen suurempia asioita kuten esimerkiksi valmistumista, opintoja, työelämää, asuntolainoja, kesälomaa tai muuta vastaavaa vaivaamassa. Tai on ne asiat siellä jossakin mutta hyvin kaukana tästä tilanteesta.

Koululla on leppoisaa, minulla on kokonaiset 12 tuntia viikossa, neljänä päivänä ja maanantait on aina vapaat. Uusi espanjan kurssi on hyvä, taso on A2, vähän haastavaa meinaa olla välillä mutta mukana pysyy kuitenkin. Ja oppii ainakin! Opettaja on mahtava, kova puhumaan ja todella suorapuheinen. Se on täällä kyllä erilaista, täällä ei ole sellaisia samanlaisia rajoja kuin Suomessa siinä, mistä voidaan puhua ja mistä ei. Esimerkiksi kurssilla on pariskunta joka on kotoisin Syyriasta. Heti ensimmäisellä tunnilla opettaja kyseli heiltä ummet ja lammet maan tilanteesta, heidän omista kokemuksistaan ja perheestään. Heiltä oli pommitettu koti maan tasalle. Suomessa kukaan ei olisi varmasti kysellyt mitään sotaan liittyvää.

Viime torstaina yliopistolla oli huelga, lakko. Opiskelijat estivät suurimmalta osalta pääsyn koululle. He vaativat lukukausimaksujen laskemista yms. Kiertelin aikani koulua ja löysin yhden portin josta pääsi sisälle. Ensin täytyi kuitenkin keskustella jonkun opiskelijajärjestön tyypin kanssa lakon tärkeydestä. Kerroin että olen maksanut kielikurssistani 300 euroa, joten menen tunnille. Lähtiessä totesin vielä että meillä ei muuten Suomessa ole maksuja ollenkaan. Täällä kurssit maksavat kuulemma 120-150 euroa kappale. Että vähän eri tilanne eri maissa.

La Universidad

Silvio, Albi y Pablo. Mis amigos de curso Ingles dos.

Gabi y Albi

La biblioteca. Abierto 24 horas.

Sunnuntaina lähdettiin pyöräretkelle. Koulumatkalla näkyy aina kauempana olevia vuoria, joten lähdimme Marikan kanssa katsomaan mitä sieltä löytyy. Google Maps on kyllä melkoinen ohjelma, taas oli helppo katsella millaisia maisemia missäkin on eli minne kannatta mennä. Otettiin aikainen startti ja lähdettiin aamuauringossa polkemaan kohti huippuja. Suunta oli suoraan sisämaahan joten nousua oli tiedossa. Reissu oli muutenkin hyvää harjoitusta koska reilun viikon päästä on tarkoitus polkea tästä Valenciaan, melkein parisataa kilometriä. Huh huh, saa nähdä miten käy.

Parin tunnin vastatuuleen pyöräilyn jälkeen pääsimme hienoihin maisemiin ja asutus hävisi lähes kokonaan. Reitti oli suosittu sekä polku- että moottoripyörille. Turmelusta meinasi esiintyä, koska vastaantulijat tulivat hirveää vauhtia ja me poljimme hampaat irvessä. Ei auttanut kuin selitellä että niillä on niin paljon enempi myötätuulta ja alamäkeä. Tämä oli myös totta, pois tultaessa ei juuri tarvinnut polkea. Ylhäältä löytyi myös hieno vaelluspolku jota poljimme jonkin matkaa. Sen varresta löytyi hieno leiripaikka. Larin trangia oli jälleen kovalla käytöllä, kiitos siitä!

Tuonne jonnekkin vaan..

Ruta

Paikallinen Sierra Nevada

Crepes kera mansikkahillon ja runsaan kermavaahdon!

Ja koittihan se odotettu ja hehkutettu päivä viimein. 26.3 oli Bach Collegium Japanin esittämä Johannes Passio. Paikka oli sama Alicanten musiikkitalo Adda. Koululta oli hyvä tulostaa sanat mukaan. Se oli kyllä huikea kokemus! Sali oli ihan täynnä ja musiikki oli kaunista. Solistit olivat pääosin samat kuin levyllä, basso oli eri ja ehkä hieman pettymys. Mutta teoksen sanoma oli sama. Kyllä suomenkielisten sanojen kanssa seuraaminen tuo vielä paljon lisää kokemukseen. Jaska, harmi ettet päässyt paikalle, olisit tykännyt varmasti! 

Adda

Bach Collegium Japan

Torstaina lähdettiin Amigos-porukalla reissuun. Ermo oli vuokrannut ison pakun jolla köröteltiin Fuengirolaan. Matkalla noukittiin Hilla kyytiin Granadasta. Fugessa odotti oikein viihtyisö kämppä joka saatiin pienien mutkien jälkeen vuokrattua. Perjantaina oli Pacosin tuvalla seurat, tosin ei ollut puhujaa mutta laulettiin tunteroinen. Oli hauska nähdä tuttuja ja oudompiakin taas.

Lauantaina osa porukasta pääsi ratsastamaan. Jenni on töissä eräällä ratsutilalla Mijaksessa, joten sellainenkin mahdollisuus järjestyi näppärästi. Ennen ratsastusta valmistimme ruokaa tilan omistajan Salvadorin kotona. Todella hieno paikka ja hieno kokemus, vielä kerran suuret kiitokset Jennille ja Salvadorille.

Mahat täynnä lähdettiin tutustumaan ratsastuksen saloihin. Voin kertoa että jännitti! Lajista ei ollut aiempaa kokemusta juuri keppihevosta enempää. Nyt mentiin suoraan isojen hevosten kimppuun ja maastoon, vuorille ratsastamaan! Mutta kokemus oli hieno, matkalla oli välillä pientä jännitystä ja vauhtia sekä vaarallisia tilanteita mutta lopulta selvittiin ehjinä ja tyytyväisinä takaisin kotitallille. Yksi hevonen tosin haistoi servezan hajun paikallisesta kuppilasta ja meinasi jäädä siihen paikkaan. Pienen suostuttelun jälkeen sekin jatkoi matkaa. 

Sunnuntaina toinen puoli porukkaa kävi oman reissunsa. Kyllä oli lannanhajuista ja tyytyväisen näköistä porukkaa kämppä täynnä! Jos vielä menen Fugessa käymään niin varmasti käyn toisen reissun. Voin suositella, me encanta! :)

Auringonlaskua Granadan kohdalla

Pacosin tupa

Ja meillä ilde!

Hevosen suuhun menossa

Cocinamos paella!

Salvador. Puhui yllättäen myös vähän suomea!

Muy rico!

Ja ei edes lavastus vaan todellinen tilanne!

Uljas musta ja kumppanit

Salvador con caballos

Nämä kuvat on sunnuntain porukan reissulta, sattumalta meillä kukaan ei ehtinyt ottamaan..

Que bonita!

Amigos! Gracias para todos, me encanta esta fin de semana! :)

Nyt on keskiviikko, tänään oli vähän rauhallisempi päivä kun vaihteeksi on taas flunssa päällä. Varmaan jo kolmannen kerran täällä nuhassa, meinaa jo hapottaa! Ei pysty oikeen mitään tekemään. Meillä on Lennartin kanssa lounas joka keskiviikko, myös tänään oli. Lennart on saksalainen, hieno mies. Meillä on aika erilaiset elämäntavat mutta se ei ystävyyttä haittaa. Lounas kestää aina sen pari tuntia ja yleensä jutellaan ihan mistä sattuu, aiheet väliltä Ukrainan tilanne- Suomen Lappi. Kieli on englanti, meinaa välillä sanat loppua kesken! Mutta sitten tarkistetaan Googlesta ja taas opittiin jotakin. Lennart puhuu todella hyvin enkkua ja välillä ihmettelen että miten hän jaksaa jutella kanssani. Tänään oli erikoispäivä, hänellä oli kolme saksalaista kaveria käymässä. Pöydässä puhuttiin sitten välillä espanjaa, saksaa ja enkkua, mitä nyt kukin sattui osaamaan. Oli vähän pää jumissa sen jälkeen!

Kuuntelin seurat kämpillä. Oli kyllä mukava kuunnella, sama sana se on, missä sitten ikinä oletkaan. Mukava tunne, laittaa kynttilän pöydälle ja kuuntelee napeilla. Helposti pystyy kuvittelemaan miltä siellä näyttää. Ja on mukava miettiä kaikkia teitä ystäviä, nähdään sitten kesällä! 

En tehdä hyvää voisi,

oi Herra, milloinkaan,

jos Henkeäs et soisi

minua ohjaamaan.

Lastasi harhaavaa

johdata armollasi.

Vitsalla, sauvallasi

vie tietä oikeaa.

Suo Pyhän Hengen antaa

kuolleelle elämää,

uskossa minun kantaa

Henkesi hedelmää.

Uudista, Herrani,

minua armollasi.

Vie täältä omanasi

taivaaseen luoksesi.

Saludos!

-Heikki

Ps. Tänne voi myös kertoa omiakin kuulumisia!! Ei tämä niin yksipuolinen kanava ole! Kerro vaikka salanimellä! :)